Saarenkartano


Arkkitehdit toimivat laaja-alaisesti arkkitehtuurin historian ja teorian, rakennussuunnittelun sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun parissa.

Työtehtäviin voi kuulua yhdyskuntasuunnittelu- ja kaavoitustehtäviä, strategioiden laadintaa, hankesuunnittelua ja rakennuttamistehtäviä. Suurelta osaltaan arkkitehdin työ on kuitenkin rakennuksien suunnittelua niin uudis-ja korjauskohteissa. Nämä voivat sisältää yksittäisiä rakennuksia tai rakennusryhmiä, loma-asuntoja, rivi- ja kerrostaloja, liike- ja toimistorakennuksia, julkisia rakennuksia, teollisuusrakennuksia, asuntosuunnittelua, sisustussuunnittelua, huonekalu- tai esinemuotoilua, sekä tutkimus- ja kehitystyötä.

Alla olevan tekstin tarkoituksena on tarjota sinulle, rakentamista suunnittelevalle, hyötytietoa rakennushankkeen ja suunnittelutyön organisoimisesta. Löydät siitä neuvoja mm. arkkitehdin asiantuntijuuden hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla.

1. OTA ASIANTUNTIJA AVUKSI

Oman talon rakentaminen, laajentaminen tai korjaaminen on suuri päätös, joka vaikuttaa elämääsi vuosikausia. Jos rakennat ensimmäistä omaa taloasi, tulet huomaamaan, että rakennusprojektiin sisältyy monta mutkaa. Asiantuntijoiden käyttäminen hankkeessa auttaa toteuttamaan unelmasi ja varmistaa, että talo vastaa tarpeitasi. Suunnittelupöydällä lyödään lukkoon peräti 90 prosenttia rakennuskustannuksista. Myös rakennuksen tulevat käyttökustannukset määräytyvät suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaihe on siis taloudellisestikin ratkaiseva. Hyvä suunnittelu takaa myös sen, että talosta tulee kaunis, kestävä ja tulevien asukkaiden tarpeita vastaava. Suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa, asiantuntemusta ja taloudellisia resursseja, sillä suunnitteluun käytetty tunti saattaa säästää kymmenen tuntia rakennusaikaa työmaalla.

2. MONEN TEKIJÄN SUMMA

Rakennushankkeessa on valmistelu- ja käynnistysvaihe, suunnitteluvaihe ja rakennusvaihe, joka päättyy vasta lopputarkastukseen. Jokaisessa vaiheessa olet tekemisissä rakentamisen ammattilaisten kanssa. Rakennushankkeen tavallisimpia rooleja ovat tilaaja, pääsuunnittelija (joka on talonrakennushankkeessa arkkitehti); arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija. Suuremmissa hankkeissa mukana voi olla myös rakennusautomaatiosuunnittelija, geosuunnittelija, sisustusarkkitehti, palokonsultti jne. Rakennustyön toteuttaa yleensä urakoitsija ja hanketta voi organisoida myös rakennuttajakonsultti. Ammattitaidon oikeaa käyttämistä on antaa tilaajan määritellä tavoitteet ja käyttää päätösvaltaa, suunnittelijoiden suunnitella ja urakoitsijoiden rakentaa.

Tilaaja = rakennushankkeeseen ryhtyvä
Rakennushankkeen tilaaja tunnetaan lainsäädännössä nimellä rakennushankkeeseen ryhtyvä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on käyttää päätösvaltaa ja huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänen pitää lain mukaan yhdessä pääsuunnittelijan kanssa varmistaa riittävät edellytykset hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Tilaajan on huolehdittava siitä, että rakentamisessa on otettu huomioon ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteet ja että rakennuspaikka on tarkoitettuun rakentamiseen sopiva.

Suunnittelijat
Rakennushankkeessa tarvitaan monenlaisia suunnittelijoita. Vastuullisin tehtävä on pääsuunnittelijalla. Muita suunnittelijoita ovat arkkitehtisuunnittelija, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija

Pääsuunnittelija
Jokaisessa rakennushankkeessa – myös valmistalon rakentamisessa – pitää lain mukaan olla pääsuunnittelija, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Pientalohankkeissa pääsuunnittelijan tehtäviä hoitaa luontevimmin rakennuksen suunnitteleva arkkitehti. Hyvän pääsuunnittelijan tärkeimpiä ominaisuuksia on monipuolinen rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvä kokemus. Pääsuunnittelijan tehtävänä on varmistua erityissuunnittelijoiden toimintaedellytyksistä ja vastata eri suunnitelmien yhteensopivuudesta. Pääsuunnittelija on mukana rakennushankkeessa koko ajan, aina alkukeskusteluista loppukatselmukseen saakka. Viimeistään pääsuunnittelija on otettava mukaan luonnosvaiheessa tai talotyyppiä valittaessa.

Pääsuunnittelijalla on kokonaisvastuu
Suomen Rakentamismääräyskokoelman A2 mukaisiin pääsuunnittelijan velvoitteisiin kuuluu:

  • huolehtia siitä, että käytettävissä ovat tarvittavat lähtötiedot ja että ne ovat ristiriidattomat ja ajan tasalla sekä saattaa ne suunnittelijoiden tietoon
  • varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan
  • huolehtia eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön järjestämisestä
  • osaltaan huolehtia, että laaditussa aikataulussa on suunnittelulle varattu riittävästi aikaa
  • huolehtia, että tarvittavat suunnitelmat tehdään ja että suunnitelmat on todettu yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi.

Arkkitehti
Arkkitehdin tehtävä on tuottaa suunnitelma rakennuksen perusratkaisuksi tilaajan kanssa sovittujen tavoitteiden pohjalta. Hänen vastuullaan on suunnitella rakennuksesta toiminnallisesti ja esteettisesti hyvä kokonaisuus.
Arkkitehdin tuottamia suunnitelmia ovat tavallisesti luonnokset, rakennuslupa- ja urakkakyselyasiakirjat sekä työpiirustukset ja -selostukset. Arkkitehti saattaa toisinaan toimia myös rakennuttajakonsulttina eli hankkeen organisaattorina. Tehtävän laajuudesta ja veloitusperusteista kannattaa sopia kirjallisesti etukäteen.
Suomen Arkkitehtiliittoon kuuluvat arkkitehdit noudattavat yleisiä rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä sekä liiton omia ohjeita ja säännöksiä ammatinharjoittamisesta. Liiton ammattisäännöt velvoittavat vastuuntuntoiseen, tilaajan ja yhteiskunnan edut huomioon ottavaan toimintaan.
Muista sopia kirjallisesti työmäärästä ja palkkiosta. Valmiin sopimusmallin löydät tämän oppaan liitteenä tai Rakennustiedon RT-kortista (RT-10-10836).

Rakennesuunnittelija
Arkkitehdin rinnalla rakennetekniikan asiantuntijana toimii rakennesuunnittelija. Rakennesuunnittelija vastaa rakennushankkeessa rakennuksen lujuuslaskelmista ja rakenteiden rakennusfysiikasta eli lämpö- ja kosteusteknisestä toimivuudesta. Hän voi suorittaa myös maaperätutkimuksen.

LVI-suunnittelija
LVI-suunnittelijan tehtäviin kuuluu rakennuksen lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmien suunnittelu. Joskus LVI-suunnittelijat toimivat myös rakennusautomaatiosuunnittelijoina.

Sähkösuunnittelija
Sähkösuunnittelijalle kuuluu kaiken rakennukseen liittyvän sähköistyksen ja kaapeloinnin, kuten tietotekniikkakaapelointien ja valaistuksen, suunnittelu. Sähkösuunnittelija avustaa tarvittaessa valaisinten tyypittämisessä.

Urakoitsija
Rakentaminen voidaan järjestää monella tavalla. Jos rakennat talosi itse ”hartiapankilla”, olet samanaikaisesti tilaaja, rakennuttajakonsultti ja urakoitsija. Yleisin tapa on tehdä pääosa työstä hartiapankilla ja teettää osa työstä ammattilaisilla, kuten muurareilla ja kirvesmiehillä. Jos teetät rakentamisen kokonaisuudessaan ulkopuolisella urakoitsijalla, toimit tilaajana. Urakoitsijaa valittaessa tarjouksia kannattaa pyytää rakentajilta, joilla on sekä kokemusta että esimerkkejä hyvin toteutetuista samantyyppisistä hankkeista.

Rakennustyönjohto
(vastaava työnjohtaja, vastaava mestari)
Lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta (vastaava työnjohtaja). (MRL 122.1)

MISTÄ AMMATTILAINEN SUUNNITTELIJAKSI?

Pätevän ammattisuunnittelijan hankkeeseesi löydät Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) ja Arkkitehtitoimistojen Liiton (ATL) jäsenistä:

 
Tutustu arkkitehdin aikaisempiin töihin ennen valintaa. Muista varmistaa ennen sopimuksen tekemistä suunnittelijan kelpoisuus tehtävään kunnan rakennusvalvonnasta! Huomioi myös, että jotkut suunnittelijat käyttävät virheellisesti nimikettä ’arkkitehti’ tai kutsuvat palvelujaan ’arkkitehtisuunnitteluksi’, vaikka he eivät ole yliopistosta tai teknillisestä korkeakoulusta valmistuneita arkkitehteja.



YLÖS

Laskutyönä vai kokonaisurakkana?

Usein pääosa pientalon rakennustöistä tehdään ns. hartiapankilla ja osassa töitä on mukana ammattirakentajia – esimerkiksi kirvesmiehiä, sähkö- ja LVI-asentajia tai muurareita. Jos teetät kaiken rakennustyön ammattilaisilla ja maksat tehdyn työn mukaan, puhutaan ns. laskutyöstä. Jos maksat tehdyistä tunneista ja käytetyistä materiaaleista, on erityisen tärkeää varmistaa tekijöiden ammattitaito. Laskutyön etuna on se, että maksat juuri siitä mitä tilaat. Voit myös teettää rakennusaikaisia muutoksia helpommin kuin kokonaisurakassa. Haittana on se, ettet etukäteen voi tarkkaan tietää projektin kokonaishintaa. Kokonaisurakasta puhutaan silloin, kun urakoitsijalta pyydetään tarjous valmiiden suunnitelmien mukaisen rakennuksen rakentamisesta. Kokonaisurakka jakautuu rakennus-, putki- ja sähköurakoihin. Urakoitsija antaa urakkatarjouksen yleensä työpiirustustasoisten suunnitelmien perusteella. Kaikista järjestelmistä tarvitaan suunnitelmat, jotta urakoitsija voi antaa sitovan kokonaistarjouksen. Rakennuttajakonsulttina toimiessaan arkkitehti neuvoo sopimusmallin valinnassa, toimii riippumattomana neuvonantajana rakentamisen aikana, hoitaa yhteydet urakoitsijaan ja varmistaa, että rakennus tehdään suunnitelmien ja muiden asiakirjojen mukaisesti. Hän neuvoo myös rakennushankkeen valvonnan järjestämisessä. Jokaisella pientalostyömaalla tarvitaan rakennustyön valvoja toteuttamistavasta riippumatta.

5. JOSKUS TARVITAAN MUUTOSTÖITÄ

Joskus rakennussuunnitelmiin tulee muutoksia, eli lisä- ja muutostöitä, vielä urakkasopimusten solmimisen jälkeen. Näiden muutosten vaikutuksesta
alkuperäiseen urakkahintaan on syytä sopia mahdollisimman nopeasti. Tärkeintä on, että pystyt erottamaan mikä kuuluu alkuperäiseen urakkaan ja
mikä on lisä- tai muutostyötä. Ongelmia voi ehkäistä sopimalla asioista kirjallisesti etukäteen. Ongelmien välttämiseksi on luotu rakennusalan yhteiset pelisäännöt, mm. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995 (RT 13-10574) ja Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 (RT 16-10660). Jos olet tyytymätön hankkeen jonkun osapuolen tai palkkaamasi arkkitehdin palveluksiin, keskustele asiasta ensin arkkitehdin kanssa. Jos keskustelu ei auta, voit arkkitehteja koskevissa asioissa ottaa yhteyttä Suomen Arkkitehtiliittoon tai Arkkitehtitoimistojen Liittoon.

 

6. TIEDOSTAVA RAKENTAA EKOLOGISESTI

Rakennushankkeen ekologinen tarkastelu on tärkeää, sillä Suomessa rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat 40 prosenttia kaikesta ihmisen käyttämästä energiasta. Ekotaloksi kutsutaan taloa, jonka rakentaminen ja käyttö kuormittaa luonnonvaroja mahdollisimman vähän. Lämmityskustannukset ovat alhaiset hyvän eristyksen ja tehokkaan lämmitysjärjestelmän ansiosta. Laadukkaasti suunniteltu ja hyvin rakennettu talo on myös terveellinen ja kestävä: sen arvo säilyy. Ekotalo sopii ympäristöönsä, eikä pilaa alueen kulttuurimaisemaa. Ekotalon suunnittelijaa valittaessa kannattaa kysyä aikaisempien töiden ympäristötavoitteista.

Energiansäästöä joka vaiheessa
Ekotalon rakentaja säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä rakennusettä käyttövaiheessa. Sen materiaalit ja rakennusosat ovat peräisin läheltä, ja ne voidaan kierrättää. Ympäristöluokitukset kertovat materiaalin turvallisuudesta ympäristön ja sisäilman kannalta. Vähällä energialla ja luonnonvaroilla tuotettu pitkäikäinen ja helposti kierrätettävä tuote on ympäristöystävällinen.
Materiaalivalintoja kannattaa punnita tarkkaan. Esimerkiksi puuosien valmistamiseen tarvitaan vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuin metalliosien, mutta silti erityistä lujuutta vaativissa kohdissa metalli on kestävämpi ja siksi myös ekologisempi kuin puu. Puu on uusiutuva luonnonvara ja puun käyttö rakennuksissa sitoo hiilidioksidia. Puuosien valmistus ja työstö kuluttavat vähän energiaa ja puun kierrättäminen on helppoa. Kaikilla rakennusmateriaaleilla on luontevat käyttökohteensa.
Matalaenergiatalot kuluttavat puolet vähemmän lämmitysenergiaa verrattuna tavanomaisiin taloihin. Ympäristökuormitus vähenee edelleen, kun tarvittava energia hankitaan uusiutuvista energialähteistä, esim. puusta, auringosta tai maalämmöstä. Vaipan lämmöneristyskyvyllä on ratkaiseva vaikutus energiankulutukseen. Myös ilmanvaihtoon on kiinnitettävä huomiota, sillä Ilmanvaihto voi pahimmassa tapauksessa olla rakennuksen suurin energiasyöppö. Muista, että rakennuksen käytöllä on merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Tutustu taloosi ja opettele asumaan siinä taloudellisesti!

Tilojen suunnittelulla on merkitystä
Rakennuksen koko, ulkovaipan muoto sekä ikkunoiden pinta-ala ja suuntaus vaikuttavat ratkaisevasti lämmitysenergian tarpeeseen. Esimerkiksi oleskelutilat, joiden ikkunatkin ovat yleensä suurimmat, kannattaa sijoittaa talon eteläpuolelle niin, että aurinko lämmittää sisätilaa talvellakin. Makuuhuoneet, varastot ja muut tilat, joissa ei oleilla, sijoitetaan talon pohjois- ja itäreunoille. Ne toimivat puskurivyöhykkeenä lämpimimmille tiloille. Lämpöä tuottavat tilat, kuten sauna, taas heijastavat lämpöä tehokkaimmin talon keskellä.

Muunneltavuus tuo pitkää ikää
Rakennuksen käyttöikään vaikuttavat valitut materiaalit ja rakenneratkaisut sekä työn laatu. Tilojen pitäisi olla myös muunneltavissa, esimerkiksi jaettavissa, asukkaiden tarpeiden mukaan. Asukkaiden ikääntyminen ja liikkumisen esteettömyys tulisi ennakoida suunnittelussa. Pitkän iän varmistamiseksi uudelle talolle kannattaa laatia pitkäaikainen kunnossapitosuunnitelma.

Passiivitalo on rakentamisen standardi
Siinä missä ekorakentamisen kriteeristöt ovat vielä kehittymättömät, passiivitalon käsite on täsmällisesti määritelty, maailmanlaajuisesti tunnettu energiatehokkaan rakentamisen standardi. Passiivitalostandardin mukainen rakentaminen on toistaiseksi yleisempää muualla Euroopassa. Passiivitalon suomalaiset määritelmät on johdettu eurooppalaisista normeista vaativampaan pohjoiseen ilmastoon sopiviksi. Passiivitalossa kaikki tai lähes kaikki lämmitykseen tarvittava energia saadaan aurinkoenergiaa tai rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä. Se on kauttaaltaan erittäin paksusti eristetty, äärimmäisen ilmatiivis talo, joka kierrättää sisäilmaa tehokkaasti koneellisella ilmanvaihdolla sekä ottaa siitä suuren osan, parhaimmillaan yli 80 prosenttia, lämpöä talteen.
Matalaenergia- ja passiivitalojen yhteisiä piirteitä ovat muun muassa ilmaisten energialähteiden (sisäiset lämpökuormat ja aurinkoenergia), ilmanvaihdon lämmityksen, lämpöpumppujen, aurinkokeräimien ja hitaasti lämpöä luovuttavien tulisijojen suosiminen lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuottamisessa.

LUE LISÄÄ EKORAKENTAMISESTA

  • www.safa.fi » ekologisesti kestävän suunnittelun linkkilista
  • Matalaenergiarakentaminen, asuinrakennukset -julkaisu (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Sitran julkaisarja)
  • laske oman hankkeesi ympäristöystävällisyys:
    www.rakentajanekolaskuri.fi
  • www.passiivi.info
  • rakennusmateriaalien päästöluokituksista: www.rts.fi
  • www.ymparisto.fi/rakentamismaaraykset (D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet)

7. KIMPPARAKENNUTTAMINEN ON VARTEENOTETTAVA VAIHTOEHTO

Ryhmä- eli kimpparakentaminen tarkoittaa lyhyesti sitä, että ryhmä ihmisiä rakentaa yhdessä, jolloin suunnittelussa, hankinnoissa ja rakentamisessa saadaan massaetuja. Yksilöllisesti räätälöityjä kimppahankkeita voidaan rakennuttaa pienemmällä riskillä ja edullisemmin kuin valmiina ostettuja asuntoja. Se on varteenotettava tapa saada aikaan kohtuuhintaisia asuntoja.
Kimpparakentaminen ei ole vain nykypäivän ilmiö: ennen sotia ja perustajaurakoitsijoiden eli ns. grynderien ilmestymistä perheet rakennuttivat jopa kerrostaloja yhdessä. Oli tavallista, että tietyn ammattikunnan edustajat, esim. rautatieläiset, perustivat yhdessä asunto- osakeyhtiön, hakivat lainaa, luvat ja arkkitehdin – ja rakennuttivat taloja.
Ryhmärakentamisessa mm. tonttikustannukset pienenevät ja suunnitelmia on helpompi ohjata toivotun laatutason mukaisiksi. Uusiutuvaa energiaa, kuten maa- ja aurinkolämpöä hyödyntäviä järjestelmiä on edullisempaa hankkia yhdessä. Säästöjä syntyy myös ammattilaisten palkkaamisessa: Suunnittelija ottaa mieluummin tehdäkseen isomman urakan, jossa voi yhdistää monta työmaata. Useamman talon muodostaman ”kylän” suunnittelu tuottaa yhtenäisen ja harmonisen elinympäristön.

LUE LISÄÄ KIMPPARAKENNUTTAMISESTA JA TUTUSTU HANKKEISIIN

  • www.vihdinekokyla.fi
  • www.hemistan.fi
  • www.loppukiri.fi

Valmisteilla on ryhmärakennuttamisen portaali, johon tulee tietoa ryhmärakennuttamiseen liittyvistä asiakirjoista, sopimusmalleista ja lainsäädännöstä. Lisäksi portaalin avulla voi etsiä itselleen sopivaa ryhmää tai rakennuspaikkaa. Lue lisää: www.livingbusiness.fi

PEREHDY SÄÄNTÖIHIN JA MÄÄRÄYKSIIN

Kaikkea rakentamista ohjataan lainsäädännöllä. Tärkeimpiä säädöksiä ovat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK). Niissä säädetään mm. yleisistä rakentamista koskevista vaatimuksista sekä suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksista. Rakennusvalvontaviranomainen arvioi esimerkiksi pääsuunnittelijan kelpoisuuden hankekohtaisesti. Huolellisen rakennuttajan tietolähteitä:

  • Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 ”Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat” erityisesti kohta ”Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus”
  • Rakennustiedon RT-kortisto
  • Paikallisten rakennusvalvontojen ohjeet

3. TYÖN LAAJUUS MÄÄRÄÄ HINNAN

Löydettyäsi sopivan arkkitehdin, keskustele hänen kanssaan perusteellisesti toiveistasi ja tavoitteistasi, sekä esittele hänelle tuleva rakentamispaikkasi. Näiden tietojen perusteella arkkitehti voi tehdä työtarjouksen. Arkkitehdin palkkion suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea työmäärä. Yksinkertaisimmillaan arkkitehdin palvelu voi olla tarpeiden kartoitusta ja kokoamista kirjalliseen muotoon tai avustamista tyyppitalon valinnassa ja talon sovittamisessa tontille. Laajimmillaan palvelu voi sisältää omakotitalon suunnittelun ensimmäisistä ideoista koko hankkeen suunnittelun ja rakennuttamisen hoitamiseen. Työmäärät voivat vaihdella toimeksiannon laajuudesta ja kohteesta riippuen muutamasta tunnista jopa tuhanteen tuntiin. Suuntaa antava arvio tavanomaisen noin 150 neliömetrin omakotitalon arkkitehtisuunnittelun ja pääsuunnittelun vaatimasta työmäärästä on noin 300 tuntia. Pääsuunnittelun tehtävien osuus on tästä karkeasti noin viidennes.

ARKKITEHDIN SUUNNITTELUTYÖN VAIHEET
  • hankesuunnitelma
  • ehdotukset (1–3 erilaista)
  • luonnos
  • pääpiirustukset (rakennuslupaa varten tarvittavat piirustukset)
  • työpiirustukset (urakkakyselyihin ja tavarahankintoihin tarvittavat piirustukset)
Suunnittelu alkaa tavoitteiden asettamisesta

Arkkitehti kartoittaa aluksi tarpeesi ja tontin antamat mahdollisuudet. Arkkitehti voi auttaa sinua tarpeittesi selvittämisessä, asettamisessa ja kirjaamisessa jo ennen varsinaista rakennuksen suunnittelua. Rakennushankkeesi onnistuminen riippuu alkuvaiheen selvityksistä, ja siitä, miten hyvin arkkitehti osaa hahmotella niistä toiveittesi mukaisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman. Aikataulu- ja budjettiarvion antaminen arkkitehdille mahdollisimman varhain helpottaa työtä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Arkkitehdin ammattitaitoon kuuluu tehdä kestäviä ja energiataloudellisia rakenne- ja materiaalivalintoja. Hyvä suunnittelu ottaa huomioon aina rakennuksen elinkaaren ja arvioi ympäristövaikutuksia. Tavoitteeksi kannattaa ottaa myös esteettömyys ja muuntojoustavuus: pitkäikäisellä rakennuksella on vuosikymmenien mittaan monenlaisia käyttäjiä, joista jonkun liikkumis- tai toimintakyky saattaa olla heikentynyt. Mieti etukäteen laatu-, kustannus-, laajuus- ja aikataulutavoitteesi, ja kirjoita ne muistiin.

Mihin rakentaa, missä järjestyksessä edetä?

Rakennuspaikkasi kaavoitusasioiden selvittäminen ja muut rakennettavuustarkastelut antavat lähtökohdat rakennuksen suunnittelulle ja tontinkäyttöratkaisuille. Rakennuspaikan luonnonolosuhteet, sijainti ja ilmansuunnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen rakennus on ja miten se tontille luontevimmin asettuu. Rakennuspaikkaa valittaessa kannattaa huomioida, että tontin sijainti ja olosuhteet vaikuttavat rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen ja samalla ekologisuuteen. Rakentaminen tiiviiseen, valmiiseen taajamaympäristöön säästää luontoa ja energiaa. Auringon lämmittävä vaikutus ja passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen vähentävät rakennuksen energiankulutusta jopa 10 prosenttia. Ensimmäiseksi selvitetään rakennuspaikan juridinen rakennettavuus, eli salliiko voimassa oleva asemakaava rakentamisen? Paljonko ja miten paikalle saa rakentaa ja millaisia lupaprosesseja siihen vaaditaan? Rakentaminen on mahdollista myös asemakaavan ulkopuolisille alueille, vaikka rakennuspaikka ei vielä olisikaan tontti. Arkkitehti voi selvittää haja-asutusalueella suunnittelutarveratkaisun tai asemakaava-alueella poikkeamispäätöksen tarpeen rakennusvalvontaviranomaisilta ja tehdä hakemuksiin tarvittavat asiakirjat. Jos rakentaminen on sallittua, seuraavaksi selvitetään miten se teknisesti onnistuu, minkälainen maaperä rakennuspaikalla on ja miten se vaikuttaa rakennusten sijoitteluun, perustamistapaan ja kustannuksiin.

Suunnittelu etenee vaiheittain

Arkkitehti voi koota ammattitaitoisen suunnittelijatyöryhmän omien verkostojensa avulla. Taitava arkkitehtisuunnittelija toimii taloudellisesti, optimoi tilankäytön ja suosii kestäviä ratkaisuja.

Ihan aluksi
Ennen suunnittelua pitää selvittää, mitä halutaan ja miten hanke toteutetaan. Tiedot kannattaa koota kirjalliseen nk. hankesuunnitelman muotoon. Yksinkertaistetusti hankesuunnitelma on muistiin kirjoitettu kuvaus siitä, mitä halutaan rakentaa. Hankesuunnitelman pitää sisältää ainakin: miten paljon ja mitä tiloja taloon aiotaan rakentaa, missä aikataulussa talo on tarkoitus toteuttaa ja mikä on sen kokonaisbudjetti. Lisäksi arkkitehdille voidaan antaa lähtökohdaksi pääasiallinen rakennusmateriaali. Arkkitehti osaa auttaa hankesuunnitelmasi laatimisessa.

Ehdotussuunnittelu
Rakennuksen suunnittelu alkaa ehdotusten laadinnalla. Niitä voi olla useita, ja ne laaditaan hankesuunnitelman mukaisiksi. Rakennuksesta voi olla vaikea saada käsitystä pelkkien piirustusten avulla, minkä vuoksi arkkitehti voi selittää suunnitelmia lisäksi tietokone- tai pahvimallien avulla. Sinä valitset ehdotuksista yhden tarkempaa luonnossuunnittelua varten.

Valittua ehdotusta kehitetään edelleen luonnokseksi, jotta rakennuksen soveltuvuutta, rakennettavuutta ja rakennuskustannuksia voidaan tarkemmin arvioida. Luonnossuunnittelun Tämän jälkeen rakennuksen sijainti tontilla, päämateriaalit, toimintojen sijoittelu ja huoneiden koko rakennuksessa ovat selvillä. Myös kustannukset voidaan laskea.

Suunnitelmien edistyessä luonnoksia pidemmälle tarvitaan asiantuntijoita mm. rakenteita, sähköjärjestelmiä ja kustannusten laskemista varten. Pääsuunnittelija johtaa näiden erikoissuunnittelijoiden työtä, mutta viime kädessä sinä olet vastuussa hankkeesta. Tiivis yhteistyö arkkitehdin kanssa takaa parhaan lopputuloksen.

Rakennuslupatehtävät
Rakentamiseen ja yleensä myös muutostöitä varten tarvitaan aina rakennuslupa. Rakennusluvan yhteydessä arkkitehti latii ns. pääpiirustukset ja voi sovittaessa hankkia myös luvassa tarvittavat liitteet ja asiakirjat yhdessä tilaajan kanssa. Suunnitelmien muuttamista ei pidä pelätä, vaikka rakennuslupa olisi jo haettu ja saatu – seinien siirtely paperilla on helpompaa kuin valmiissa rakennuksessa. Lainsäädännön ja paikallisten määräysten tunteminen ja soveltaminen kuuluvat arkkitehdin ammattitaitoon ja tehtäviin.

Toteutussuunnittelu
Rakennuslupasuunnitelmien jälkeen arkkitehti laatii itse rakentamista varten tarkemmat toteutuspiirustukset. Niiden pohjalta erityissuunnittelijat laativat rakenne-, sähkö- ja LVI-suunnitelmat. Näitä kaikkia suunnitelmia tarvitaan urakkatarjousten pyytämistä varten.

4. JA VIIMEIN ...RAKENTAMINEN

Piirustusten jälkeen on aika valita mahdollinen urakoitsija. Arkkitehti voi auttaa valitsemaan urakoitsijoita ja arvioimaan tarjouksia. Rakentajaa valittaessa kannattaa ottaa huomion tarjottu hinta, työn laatu ja kokemus vastaavista hankkeista. Hyvä, hieman kalliimpi rakentaja saattaa lopulta maksaa vähemmän kuin kokemattomampi, halvemman tarjouksen antanut urakoitsija.



YLÖS